Tavoitteena neurologisten ongelmien varhainen diagnoosi ja hoito
Professori Leena Haatajan johtama seitsemän itsenäisen ja monialaisen ryhmän Neo-Neuro -tutkimusverkosto selvittää sikiöaikaisten ja vastasyntyneiden riski- ja suojaavien tekijöiden vaikutusta lapsen neurologiseen pitkän ajan ennusteeseen.
Sikiöaikaisia ja neonataalisia lapsen neurologiseen pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavia riskitekijöitä ovat keskosuus, aivoverenvuodot, hapenpuute ja inflammaatio. Suojaavia tekijöitä ovat geneettiset mekanismit ja varhainen vuorovaikutus.
– Kertyvän tutkimusnäytön perusteella voimme antaa mahdollisimman täsmällistä tietoa ennusteesta kehitysriskissä olevien vastasyntyneiden lasten vanhemmille, hankejohtaja Leena Haataja toteaa.
Neo-Neuro kehittää lapsen toimintakyvyn arviointiin menetelmiä, joiden avulla voitaisiin mahdollisimman varhain diagnosoida neurologisista ongelmista kärsivät lapset.
– Pystymme tähän tarkoitukseen kehittämiemme herkkien ja validoitujen menetelmien avulla kohdentamaan yhteiskunnan resursseja vaativat tuki- ja kuntoutustoimenpiteet paremmin juuri niihin lapsiin, jotka ovat suurimmassa kehitysriskissä, Haataja toteaa.
Hän kertoo, että tutkimusten mukaan jo ennen kuuden kuukauden ikää aloitetulla kuntoutuksella voidaan saavuttaa merkittävästi parempi itsenäinen toimintakyky lapsella, jolla on CP-vamma.
Kuntoutuksen laadunvalvonta ja interventiotutkimukset edellyttävätkin tutkimus- ja hoitoprosessien kansallista yhtenäistämistä.
– Kehitämme myös menetelmiä, jotka mahdollistavat neurologisesti vammautuneen lapsen oman näkemyksen aktiivisen huomioonottamisen kuntoutuksessa. Kuntoutus, joka on lapselle itselleen merkityksellistä ja tavoitteellista, on myös teoreettisesti tehokkainta positiivisen pitkäkestoisen muutoksen aikaansaamiseksi.
Pikkukeskosten pitkäaikaisseurantaa
Neo-Neuro -yhteistyöverkosto on saanut kansainvälistä huomiota pikkukeskosten kehityksen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden laaja-alaisesta pitkäaikaisseurantatutkimuksesta (PIPARI) ja CP-vamman varhaiseksi toteamiseksi kehitetyn HINE-menetelmän sekä tutkimusnäyttöön perustuvien CP-vamman arviointimenetelmien integroinnista kliiniseen potilastyöhön.
– Laajaa kiinnostusta on myös herättänyt kansalliseen aineistoon perustuva tutkimus, jossa osoitimme vastasyntyneen matalien Apgar-pisteiden olevan väestötasolla yhteydessä myöhempiin vaikea-asteisiin neurologisiin pitkäaikaissairauksiin.
Haataja kertoo, että seuraava suuri tavoite on kehittää koneoppimiseen perustuvia liikeanalyysimenetelmiä, joita voisi tulevaisuudessa käyttää ensimmäisen ikävuoden aikana kliinistä diagnostiikkaa täydentävinä tutkimuksina sekä kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksissa.
Hankejohtajalla on 11 väitöskirjatyöntekijää, joista neljä työskentelee keskosten kehitysseurantahankkeessa, kaksi BABA-keskuksen (BAby Brain Activity) hankkeissa ja viisi kunkin väitöskirjatyöntekijän tutkimusaiheen ympärille muodostuneessa itsenäisessä 3–10 hengen tutkimusryhmässä.
Tutkimushankkeiden välinen yhteistyö rakentuu väitöskirjatyöntekijöiden ja post doc -tutkijoiden ohjauksen, yhteisten tutkimushankkeiden ja yhteisen osarahoituksen kautta. Neo-Neuro -verkosto on rakentunut viimeisen 18 vuoden kuluessa.
Yhteistyöhankkeissa on edustettuna useita lääketieteen erikoisaloja (lastenneurologia, lastentaudit, neonatologia, neuroradiologia, kliininen neurofysiologia, naistentaudit).
Tutkimusverkostossa on mukana myös psykologeja ja neuropsykologeja, fysioterapeutteja, toimintaterapeutti, fyysikkoja, insinöörejä, statistikkoja ja sairaanhoitajia.
Yhteystiedot
Leena Haataja
HUS, Lasten ja nuorten sairaudet
leena.haataja(a)hus.fi
Linkkejä tutkimuksiin
www.utu.fi/pipari
Prediction of neuromotor outcome in infants born preterm at 11 years of age using volumetric neonatal magnetic resonance imaging and neurological examinations. Dev Med Child Neurol 2016; 58:721-27.
Multiprofessional evaluation in clinical practise: establishing a core set of outcome measures for children with cerebral palsy. Dev Med Child Neurol 2017; 59: 322-28.
Low Apgar scores at both one and five minutes are associated with long-term neurological morbidity. Acta Paediatr. 2018 Jun;107(6):942-951.
