Äidin raskausajan terveys vaikuttaa lapsen syöpäriskiin

19.1.2022 08:05:00 | Helsingin yliopisto Odottavan äidin diabetes tai kilpirauhasen vajaatoiminta voivat suurentaa jälkeläisen riskiä saada syöpä lapsuudessa tai nuoruudessa. Myös keskosena syntyminen suurentaa syöpäriskiä lapsuus- ja nuoruusiässä. Nämä löydökset tulisi huomioida raskauksien sekä ennenaikaisina syntyneiden lasten seurannassa. Helsingin yliopistossa tarkistettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin jälkeläisen syöpäriskiä äidin raskausaikaiseen diabetekseen, sidekudostautiin, tulehdukselliseen suolistosairauteen, kilpirauhassairauteen tai näiden lääkitykseen […]

Read More…

Erityisen pitkäkasvuiset lapset tulee tutkia erikoissairaanhoidossa

HUSissa selvitettiin lasten pitkäkasvuisuuden syitä, piirteitä ja liitännäissairauksia. Erityisen pitkistä lapsista 14 prosentilla on pituuden taustalla joko geenimuutoksesta tai poikkeavasta hormonitoiminnasta johtuva sairaus, joka vaatii seurantaa tai hoitoa. Poikkeamat neuvoloissa ja kouluissa tehtävissä pituusmittauksissa joko lyhyempään tai pidempään suuntaan voivat olla merkki vakavammistakin sairauksista tai häiriöistä. Nämä pituusseulonnoissa löytyvät lapset tutkitaan erikoissairaanhoidossa. Lyhytkasvuisuutta ja siihen […]

Read More…

Professori Mikael Knip maailman siteeratuimpien tutkijoiden joukossa

Highly Cited Researchers -lista kertoo, kenen työhön muut tutkijat ovat viitanneet eniten. Vuosittain julkaistava Highly Cited Researchers -lista kertoo, kenen työhön muut tutkijat ovat viitanneet eniten edellisen kymmenen vuoden aikana. Professori Mikael Knip on listattu omalla alallaan maailman siteeratuimman yhden prosentin joukkoon. Knipin tutkimusryhmä tutkii lapsuus- ja nuoruusiän tyypin 1 diabetesta ja muita immuunivälitteisiä sairauksia, kuten keliakiaa ja allergiaa. Lista kootaan Web of Science -indeksointi- ja hakupalvelusta. Se sisältää […]

Read More…

Lapsen univaikeudet lisäävät riskiä psyykkisiin oireisiin

Noin joka kolmannella 3–7-vuotiaalla lastenpsykiatriseen hoitoon ohjatulla lapsella on univaikeuksia. Lisäksi vauvan lyhyempi unen pituus, äidin masennus, kielteinen perheilmapiiri sekä vanhemman määräävä kasvatustyyli lisäävät riskiä tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin myöhemmin lapsuusiässä. Perheiden riskitekijät tulisi tunnistaa varhain ja lapsen univaikeuksiin tulisi saada oikea-aikaisesti tukea. LL Hanna Huhdanpää selvitti väitöskirjatutkimuksessaan lapsen unen ja toiminnanohjauksen yhteyttä psykiatrisiin oireisiin sekä […]

Read More…

Väitöskirjatutkija Iiris Nyholmille kansainvälinen tunnustuspalkinto

Amerikan maksasairauksien tutkimusyhdistys AASLD on myöntänyt nuoren tutkijan palkinnon LL Iiris Nyholmille. Nyholm palkittiin tutkimuksesta, jossa osoitettiin Kasain leikkauksessa mitatun seerumin FGF19-pitoisuuden ennustavan tarkasti leikkauksen onnistumista. Leikkauksella hoidetaan vastasyntyneiden harvinaista synnynnäistä sappitieatresiaa eli sappiteiden puutosta. Kyseessä on merkittävä löydös, sillä aiemmin leikkauksen onnistumista ei ole pystytty ennustamaan näin aikaisessa vaiheessa. Löydös luo edellytykset potilaiden yksilöllisen […]

Read More…

Alkuvaiheen hapensaannilla yhteys pikkukeskosten neurologiseen kehitykseen

Vastasyntyneiden teho-osastolla tutkittiin keskosten tehohoidon alkuvaiheen happeutumisen yhteyttä myöhäisempiin aivopoikkeavuuksiin ja neurologiseen kehitykseen. Pikkukeskosten aivojen tietyt rakenteet ovat alttiita varhaiselle hapenpuutteelle ja toiset aivorakenteet hapen ylimäärälle. Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin hoidon alkuvaiheen hapen yhteyttä myöhäisempiin aivopoikkeavuuksiin. Keuhkojen ja aivojen vauriot ovat tavallisia keskosuuteen liittyviä ongelmia. Keuhkovaurioiden vuoksi pikkukeskoset tarvitsevat hengitystukihoitoa, ja lisähapen annostelu on yksi […]

Read More…

Sappitieatresiaa sairastavista lapsista joka kolmannella toiminnallisia vaikeuksia arjessa

Sappitienpuutos korjataan jo imeväisiässä, mutta monen sitä sairastavan kognitiivisessa ja motorisessa kehityksessä ilmenee myöhemmin lapsuudessa ja nuoruudessa ongelmia, joiden ilmaantumista tulee seurata. Suomessa syntyy vuosittain 3–4 sappitieatresiaa sairastavaa lasta. Sappitieatresian hoito on keskitetty Suomessa Uuteen lastensairaalaan. Sappitieatresian kirurginen hoito on ollut jo pitkään menestyksekästä, mutta näiden lasten kognitiivisesta ja motorisesta kehityksestä on ollut vain vähän […]

Read More…

Mahdollistaja ja muutoksen tukija: haastattelussa linjajohtaja Katariina Silander

Digitaalisten ja innovaatiopalveluiden johtaja Katariina Silander haluaa, että digitaaliset ratkaisut hyödyttävät aidosti niin potilaita, ammattilaisia kuin tutkijoitakin. Lääketieteen tohtori, terveydenhuollon erikoislääkäri ja kauppatieteiden maisteri Katariina Silander työskentelee digitaalisten ja innovaatiopalveluiden linjajohtajana HUS Lasten ja nuorten sairauksissa. HUS on imaissut kesäkuussa tehtävässä aloittaneen Silanderin vahvasti työhön mukaan. ”Tehtäväni on pohtia, mitä digitaalisuus meille tarkoittaa ja miten […]

Read More…

Olkahermopunosvaurion aiheuttaman olkanivelen kehityshäiriön toteaminen aikaistui

Synnytyksessä saadun olkahermopunosvaurion seurauksena ilmenee usein olkanivelen kehityshäiriö. Kehityshäiriön toteaminen on aikaistunut neljällä vuodella: se hoidetaan nykyisin jo alle vuoden iässä, kun aiemmin hoidettavien ikä oli keskimäärin viisi vuotta. Olkahermopunosvauriossa yläraajaa hermottavat hermot ovat vaurioituneet syntymän yhteydessä. Vastasyntyneen olka- ja kyynärnivelen liikeradat ovat heikentyneet ja hankalimmissa vaurioissa koko raaja on täysin veltto. Vauriolle altistavat muun muassa […]

Read More…

Uutta tietoa lasten tuberkuloositartunnoista: pienten lasten tautitapaukset eivät lisääntyneet tuberkuloosirokotusohjelman muutoksen jälkeen

26.10.2021 | Helsingin yliopistoPienten lasten tuberkuloositapauksia on onnistuttu estämään hyvin keskittämällä rokotukset vain riskiryhmiin. Suomessa on vuodesta 2006 alkaen annettu tuberkuloosi- eli BCG-rokote vain korkean altistumisriskin lapsille. Muutoksen seurauksena Suomessa on kasvanut uusi valtaosin tuberkuloosirokottamattomien lasten sukupolvi ensimmäistä kertaa sitten 1950-luvun. Suomessa syntyneiden pienten lasten tuberkuloositapaukset tai vaikeat tuberkuloositapaukset eivät ole lisääntyneet BCG-rokotusohjelman muutoksen jälkeen, […]

Read More…